maanantai 24. maaliskuuta 2014

Syys/talvikampanja: tulokset!

Lokakuussa, kun syksyn pimeys ja edessä aukeava pitkä talvi ahdistivat, kehitin itselleni piristykseksi syyskampanjan. Toisin sanoen listasin asioita, joita tekisin syksyn ja talven mittaan piristääkseni itseäni. Nyt on tullut aika raportoida, miten kampanjani toteutui.

Yleisarvioni on, että tein kyllä kivoja juttuja toisinaan, mutta vain harvakseltaan. Ihan siksi, että Watson-arki piti kädet täynnä, ja silloin kun kädet olivat tyhjinä, pään niin pumpulisen väsyneenä, etten jaksanut kuin tuijottaa Netflixistä hömppää, mikä kyllä myös teki hetkittäin ihan hyvää. Mutta katsotaanpa ihan kohta kohdalta!


Päiväretket toisiin kaupunkeihin. Kaksi jo sovittuna, toinen kaverin kanssa ja toinen sellaisen luo. - Kävin kahdesti Kultun luona Tampereella. Se piristi PALJON! Toinen reissu meni mönkään, kun minä ja Pappi emme olleet ihan kunnolla ottaneet selvää asioista, mutta vietimmekin sitten rokulipäivän katsoen Kauhea Kankkunen 3:n ja syöden epäterveellisesti. Se oli ihanaa. Tämä kohta siis toteutui!

Lupa muistella Ghanaa. Saattaa tulla näkymään blogissa - näkyikin, kirjoitin Ghanan kaupungeista. Oli erittäin mukavaa tekemistä ja ikään kuin oma projekti keskellä äitiyslomaa. Toteutui!

Lupa unelmoida. Ghanasta pääosin. - En ole unelmoinut Ghanasta kovinkaan paljoa enää syksyn käännyttyä talveksi. Syy on se, että huonot tunteeni Watsonin isää kohtaan ovat latistaneet Ghana-fiilistelyä. Nyt viime päivinä Ghana on taas palannut mieleen, mutta ei ehkä niinkään unelmoinnin merkeissä kuin pään läpi juoksevien ajatusten ja pohdintojen. Ghanaan liittyvät mietteet eivät kuitenkaan ole tänä talvena olleet leimallisesti piristäviä, joten Ghana-unelmointi ei toteutunut. Muista asioista olen kyllä jonkin verran haaveillut, joten yleinen unelmointi toteutui. Ehkä joskus kerron, mikä oli suurin mietteeni tässä talven loppupuoliskolla...!

PAKO tammikuussa??? Minne??? / Kuoroperiodit, hoitaja Watsonille... -
Lopetin matkasta haaveilun ja keskityin kuoroperiodeihin, joita oli yksi tammikuun alussa ja toinen tammi-helmikuun vaihteessa. Niiden muodossa  pakokin kyllä toteutui, alkuperäisenä ideana ei.  Periodit olivat kyllä aivan ihana katkos arkeen! Saada tehdä jotain mistä itse nauttii, omassa porukassa, niin että Watsonkin roikkuu mukana paikan päällä - oh, yes!

Lisää tilaa hengelliselle elämälle, joka on jäänyt vähän vauva-arjen jalkoihin / Meditointia mahdollisimman usein, parantaa mielialaa

- On alkanut toteutua, mutta enemmänkin vasta talven kääntyessä kevääksi. Ensin ei, sitten joo, eli sekä-että.

Joku ihana hoito jossain kohtaa talvea
. - Sain äidiltä joululahjaksi peräti viisi (5!) hoitokertaa maailman parhaaseen kraniosakraalihoitoon, joka avaa selkärangan jumeja. Auttoi paitsi jumiutunutta kehoa, myös mieltä, joka iloitsi rentoutumisesta hoitopöydällä ilman vauvaa (sitä paitsi hoitaja on tuttu ja tätä nykyä melkeinpä myös terapeutti...). Eli toteutui moninkertaisesti!

Mahdollisesti joogailua Watsonin päiväuniaikoina? Vauvajooga? - Joogasin minä pari kertaa W:n ollessa unilla, ja kyllä se silloin tuntui ihanalta. Oma pirteys ja toisen unet vaan harvoin tuntuvat sattuvan samaan kohtaan. Vauvajoogassa emme ole käyneet - vielä... Eli sekä-että tähänkin.

Joulusta nauttiminen - toteutui! :)


Kirjoittaminen. On pari omaa projektia ja tietysti blogi.-
Muut projektit eivät toteutuneet, blogi kyllä. En sitten tiedä piristikö se, siinä sivussa tänne tullut näpyteltyä aina jotain. Varmaan se oli kivempaa kuin jos en olisi kirjoittanut, joten toteutui pikkuisen.

...ja voisin pian ottaa jonkun Oman Illan, juoda ystävän kanssa lasin punaviiniä ja antaa mummin huolehtia tuosta yhdestä muutaman tunnin ajan. Ja toistaa tämän tarvittaessa.  -
En pitänyt viini-iltaa (paitsi yhden virtuaaliseurassa), mutta Naapurin ja siskonsa kanssa pikkujouluillan itsenäisyyspäivänä (W mukana) sekä kaksi saunailtaa tämän vuoden puolella (W saunan ajan mummilla). Sanoisin siis, että tämä toteutui moninkertaisesti!

IHMISET. Paitsi vanhat ystävät, myös uudet tuttavuudet. -
Voi, kyllä! Olen nähnyt rakkaita ja kyllä, saanut uusiakin ystäviä. Ja tämähän se aina kaikista parhaiten kantaa pimeyden yli. Kiitos, te parhaat!


Nyt huomaan, että hyviä asioita tuli kuitenkin valtavan paljon! Talvi oli rankka. Mutta, varmasti pitkälti edellä listattujen (ja tietysti RakkaanWatsonin) ansiosta, myös todella ihana. Ja nyt alkaa kevät, kevät, kevät!  

 Palasimme W:n kanssa eilen Lapin reissulta, oli harmaa ja väsynyt päivä, tuntui raskaalta palata arkeen; etten ollut edes tajunnut sen ankeutta ennen kuin pääsin siitä hetkeksi pois. Sitten illalla nukkumaan mennessä päätin, että minä valitsen itse. En anna harmaudelle valtaa, vaan elän jokaisen päivän itse. Ja niinpä tänään suuntasin W:n kanssa tähän paikalliseen "cityyn", hain kirjastosta kirjan ja istuin kahvilassa juoden hyvää kahvia, ja oli kivaa. Auringossa tämä kälyinen kotipaikkakuntakin alkoi taas tuntua ihan mukavalta. Jokin lähti liikkeelle sisällä, olo on erilainen. Nyt alkaa kevät, kevät, kevät.

4 kommenttia:

  1. Kevät, kevät, kevääääät!! Ihana fiilistellä asioita talvesta, joka on OHI!!! :D

    VastaaPoista
  2. Olipa hyvä, että kirjoitit kuulumisia. Olin jo huolissani missä olet.
    Kävin tosin lukemassa jo männä viikolla, mutta sattuneista syistä en ole joutanut kommentoimaan.
    Kevät. Kuljen mitä vain rantaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, olin vain talviunilla. Tai olisin halunnut olla.

      Ranta kuin ranta - joskin mieluiten meren sellainen! :D ihastelin eilen Saanalle mennessä sikäläistä meren äärtä, Helsingissä käydessä sydän sykkii voimakkaammin Pitkällä sillalla (ja juurikin Hakaniemessä! :'D ) tai Uspenskiin mennessä Katajanokan ja Kauppatorin taitteessa. Täällä kotosalla pitää tyytyä siihen iänikuiseen lähijoen rantaan... ;)

      Poista