Mitäs siihen sanot, munkinpätkä

Tämä kaikkien lainausten äiti korvaa kesken jääneen joulukalenterin. Tämän pätkän luin aikoinaan niin monta kertaa, että osasin sen ulkoa. Vuosien jälkeen se palautui mieleen ja taas sain siitä uutta. Näillä sanoilla vuodesta -14 vuoteen -15.


Elämä on kärsimystä, niinkö se meni. Niinkö sinä uskot, ukkomunkki? Kärsimys aiheutuu elämänjanosta, Ansas muistaa: Buddha on Siddhartha Gautama. Siddhartha Gautama, kuka hitto oli Siddhartha Gautama? Siddhartha Gautama oli nuori mies joka kenties vähän pelkäsi elämää; Siddhartha Gautama ehkä viihtyi hieman huonosti ruumiissaan ja kehitteli sen takia omaperäisiä ajatuksia maailmasta. Nuori mies, nuoria miehiä kaikki: Jeesus, Muhammed, Siddhartha Gautama. Ensin on nuori mies, tarvitaan vain tarpeeksi vihainen nuori mies, ja joku aina seuraa, joku aina tarttuu matkaan. Siitä se lähtee, uskonto.

Kärsimys aiheutuu elämänjanosta. Sillä tavallako sinä ukkomunkki uskot? Järkevä ajatus, noin pohjimmiltaan. Jos ei koko ajan niin helvetisti toimittaisi. Jos ei jatkuvasti melskaisi ja metelöisi. Jos ei suunnittelisi ja toivoisi ja haluaisi ja yrittäisi, jos ei aina jyräisi tahtoaan läpi. Jos olisi aina niin kuin on joskus kevätiltaisin Luosujoen rannalla, yhtä tyyni, yhtä ajatukseton - samalla tavalla yhtä universumin kanssa joka ympärillä hiljaisena solisee ja sirkuttaa. Kai se olisi helppoa. Kai se olisi onnellista. Kai se olisi kätevää, itselle ja muille. 

Mutta sitten taas, toisaalta. Ihminen ei ole kuukkeli, ihminen ei ole vaivaiskoivunlehti. Ihminen ei ole vesirännin suulla klluvajääpuikko eikä lumipaakku räystään päällä. Ihminen on ihninen, ihmisen tehtävä on toinen, ihmisen luonne on pitää ääntä. Ihminen haluaa raapia jälkensä, merkitä reviirinsä. Ihminen on eläin jolla on vähän vaarallisen isot aivot. Muut eläimet eivät sitä tiedä, ihminen tietää: minä olen täällä nyt, olen täällä vain kerran. Sinäkin munkki, sinä olet täällä vain kerran, mitä sinä päivät pitkät puuhailet? Kuljet temppelistä toiseen. Et tapa kärpästäkään. Kauhot kupista laihaa keittoa. Ei janoa, ei kärsimystä. Ei kärsimystä, ei kunniaa. Sinä vain olet, sinun on hyvä olla. Ja sitten sinäkin kuolet, et ole nuori enää sinäkään, sinun päiväsi on puolessa: jonakin päivänä jonakin vuonna sinä kuolet ja sinun munkkitoverisi seisovat tässä sinun maallisten jäännöstesi kanssa ja ripottelevat sinun tuhkasi tuuleen. Olisiko silloin vasta aika olla yhtä universumin kanssa, silloin vasta kun joka tapauksessa on. Olisiko nyt kuitenkin parempi elää vain ja vähän kärsiä, kärsiä vaikka vähän enemmänkin, ottaa vastaan mitä vastaan tulee. Elämä on kärsimystä, voi harmi, ei sitten ollenkaan eletäkään. Mikäs uskonto se sellainen on? Mitäs siihen sanot, munkinpätkä?

- Juha Itkonen: Kohti

Kaikki vuodestani

No niin, kerrankin kunnon katsaus. Olkaa hyvät.

2014

1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?

Olen, ainakin viis: A, P, J, harjoitteluparini M,  sekä loppuvuodesta läheiseksi tullut yh-ystävä, joka saakoon bloginimen Kanerva. Agaba, en tiedä menetkö sinä viime vuoden vai tämän puolelle :D mutta ainakin tapasimme ekaa kertaa jo viime vuonna!

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?

Totta kai! Vaikka projekti Eikoskaan jäikin enimmäkseen ideoiden tasolle, niin tulihan noita: esim. pidin onnistuneen koristunnin, kävin nettitreffeillä ja TÄYTIN 30. Yritin opetella bileitä varten twerkkaamaan, huonolla menestyksellä :'D

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?

Olen.

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?

Apua. Miksi tää on niin vaikeaa? No, Saksan siskoni C oli kylässä ja kävimme mökillä. Siinä tuli wanhaa kunnon seikkailuhenkistä reissaamista, kun hyppäsimme täyteen junaan ilman paikkalippuja - lastenvaunujen ja niissä istujan kanssa siis. Mökiltä käsin kävimme myös Valamossa. Lisäksi mun 30v-bileet ansaitsevat maininnan. Räppibileet. Meinasin tehdä niistä oman merkinnän, mutta se ei ihan toiminut. :D

5. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?

Olenko muuttunut vai olenko vain oppinut tuntemaan itseäni paremmin sellaisena kuin todella olen? Molempia varmaan.

6. Oletko lihonut?

 Öö :D Nyt en oikeasti tiedä. En ole käynyt aikoihin vaa'alla. 

7. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?

En.

8. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?

En. Olen ollut tänä vuonna elokuvissa vain kerran. Hobitti 3 oli uskomaton elämys, niin tylsää että ekan kerran elämässä räpläsin kännykkää leffan aikana. Hei, tämä tulisi siihen "oletko tehnyt tänä vuonna jotain mitä et koskaan ennen" -kohtaan!

9. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?

En.

10. Kuka oli paras uusi tuttavuus?

 Kanerva? Joskin "paras" on vähän tollanen vertaileva sana.

11. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?

Teinkö uudenvuodenlupausta? Jos se oli projekti Eikoskaan, niin en pitänyt. Graduakaan en saanut valmiiksi, vaikka siitä en kyllä mitään lupaillutkaan.

12. Synnyttikö kukaan läheisesi?

Joo!

13. Kuoliko kukaan läheisesi?

Joo, isoäiti. 

14. Missä maissa kävit?

EN MISSÄÄN! :'D Lol.

15. Mitä haluaisit vuodelta 2015 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2014?

Taitoa pysyä itsessäni. Vaikka se alkoi kyllä vähän paremmin onnistua vuoden loppua kohti.

16. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2014?

25.12. kun täytin 30? (Meinaan muuten koko ajan kirjoittaa 20, hahah.)

17. Mikä oli vuoden 2014 suurin onnistuminen?

Se miten paljon olen tutustunut itseeni.

18. …ja suurin epäonnistuminen?

Hahah. Tekis mieli sanoa että yks ihmissuhde, mutta onko se epäonnistumista, jos uskaltaa ja pettyy? En minä siinä se epäonnistuja ollut. Joten en tiedä. Se ettei gradu tullut valmiiksi?

19 Kärsitkö vammoista?

Vain psyykkisistä, hohoo.

20. Mikä oli paras asia, jonka ostit?

INHOAN tätä kysymystä :D Kun parhaat asiat ei edelleenkään ole niitä mitä ostetaan... mutta joo. Mä tiedän. Blingbling-koristeet ja asusteet räppibileisiin.

21. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?

 Tämä kysymys on turha, koska siihen voi aina vastata vaan "ystävät ja perhe". Mutta siis ystävien ja perheen. Ja Watsonin!

22. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?

B:n. Exän. Oma. Tiettyjen erinäisten henkilöiden tietyissä tilanteissa. Ja Watsonin ;)

23. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

Ruokaan? Ja vaippoihin...

24. Mistä innostuit eniten?

RÄPPIBILEEEEEEEET!!!!!!

25. Vuoden 2014 ihmiset:

 ...tekivät vuodesta vuoden 2014.

26. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?

Ei kai tähän joka vuosi voi vastata vaan "onnellisempi"? Eri tavalla onnellinen? JA myös surullinen joistain asioista, mutta olen tajunnut, ettei se ole aina paha asia. Itseasiassa onnellinen ja surullinen eivät ole vastakohtia. Voi olla sekä onnellinen että surullinen. Surullisen vastakohta on iloinen ja ne ovat mielentiloja, hetkellisiä oloja. Onnellisen vastakohta on onneton ja ne ovat perustavanlaatuisempia tiloja.

27. Lihavampi vai laihempi?

Eiks tää kysymys ollu jo?

28. Rikkaampi vai köyhempi?

Aika samoissa mennään?

29. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?

Liikuntaa harrastanut.

30. …entä vähemmän?

 Jaa-a. En kyllä tiedä.

31. Miten vietit joulun?

 Minä, Watson, siskoni Kultapilli + avecinsa (menköön tässä räppibilenimellään Käpyveli),  sekä W:n mummi ja ukki, siis vanhempani. Hyvä lämmin hellä jne. <3

32. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?

 Tässä kysymyksessähän on se ongelma, että niitä karmeimpiakaan hetkiä ei parane haluta muuttaa, koska ilman niitä en olisi tässä nyt.

33. Rakastuitko vuonna 2012?

Rakastuin.

34. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?

Hahaa! Ei yhtään :D

35. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?

Modern Family!!!

36. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?

Vihata ei oikein toimi. Olen helevetin vihainen kyl.

37. Mikä oli paras lukemasi kirja?

Luinkmää jotai? :D Öö oikeesti? Luinko? Siis todennäköisesti, mutta kun mulla on nykyään jäniksen muisti. Muistan mä joitain lukeneeni mutta että paras? Tää on nyt liian vaikea kysymys!

38. …entä musiikillinen löytö?

M.I.A. !

39. Mitä halusit ja sait?

Parisuhteen.

40. Mitä halusit, muttet saanut?

Kestävän parisuhteen.

41. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?

Apua! Ks. kys. 37...

42. Mitä teit syntymäpäivänäsi?

Biletiiiiiiiiiiiin! (Varsin maltillisesti itse asiassa, toim. huom.)

43. Ketä kaipasit?

Kaukana asuvia.

44. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi? 

Sanokaapa se?!! En todellakaan tiedä. Aikamoinen ihme tässä on tapahtunut. Että Jumala varmaan. Kiitos sinne ylös vaan.

Taakse- ja eteenpäin

Sanotaan, että vauvan syntymän jälkeiset ensikuukaudet menevät koomassa ja sumussa. Ehkä näin on, sillä vaikka tuolloin muistan ajatelleeni ettei tämä mitään koomaa ole vaan elämän parasta aikaa, en näin jälkeenpäin kuitenkaan muista sitä selvinä erillisinä päivinä, vaan epämääräisenä putkena. Ihan pelkkää sumua se ei kuitenkaan ollut, sillä:

Tänään olin menossa bussilla kaupunkiin, kun näin epämääräisesti tutun näköisen, teini-ikäisen pojan. Mietin hetken mistä tunnistin hänet, ja sitten tajusin: poika istui kesällä aina läheisen päiväkodin pihalla keinussa, kun minä rullasin Watsonin kärryjen kanssa siitä ohi kävelylle. Yllättäen tuo muisto kesäisistä päiväkävelyistä aiheutti valtavan onnen humahduksen. Se vain, että on joskus (aivan hetki sitten!) ollut mitä ihanin kesä, ja minä olen kärräillyt keskellä vihreyttä, aurinkoa ja kesän tuoksuja vastasyntyneen vauvani kanssa. Muisto siitä olosta, siitä yksinkertaisesta onnesta, sai jopa tammikuussa sydämen paisumaan ilosta.

Paluumatkalla rullasin kotiin samaisen leikkipuiston ohi, sitten samojen naapuritalojen, joista yhden parvekkeella näin silloin kesällä pari kertaa vanhan miehen keskellä ihania vaaleanpunaisia kukkia. Onni läikähti sisällä vielä uudestaan saman päivän aikana.


Bussireissun kohteena oli ystävän koti, jossa vietimme ihanan iltapäivän uusien ystävien kanssa. Kuohuviinimalja uuden vuoden kunniaksi, vauva-arjen ja yksinhuoltajien salaisten toiveiden jakamista. Mikään ei olisi voinut olla parempaa. Tuntui oikeastaan, että vasta nyt jotenkin juhlistettiin tätä alkanutta vuotta.

Vuoden alku onkin saanut aikaan uuden olotilan. Ihan yksinkertaisesti sellaisen olon, että uusi aikakausi on alkamassa, jotain uutta, muutosten tuulia. Viimeksi tällainen olo oli vuodenvaihteessa 11-12, ja silloin kaikki totisesti meni uusiksi ja kunnolla. Aina tämä tunne ei ole liittynyt vuoden vaihtumiseen, sillä muistan sen edellisen kerran kesältä -10. Elämä jaksottuu omia aikojaan.

Ystävän koti on meren äärellä. Jo parvekkeella vauvaa nukuttaessa meren läheisyys rauhoitti. Samalla satoi lumi, sekin kuin metafora uuden alulle.


Ghanan kaupungit -sarjassa tulee enää yksi osa, ja ennakkotiedoista poiketen se ei ole Takoradi/Tamale. Sen jälkeen saatan kirjoittaa Suomen kaupungeista tai sitten en. Hyvää, kaunista, ihanaa, rauhallista tai sitten myllerryksentäyteistä, rakkaudellista, siunattua vuotta 2014 kaikille! Valoa ja rakkautta, monia armorikkaita vuosia!