tiistai 30. syyskuuta 2014

Joko tai

Kaveri kirjoitti facebookiin, kuinka ystävä kylässä sai hänet tajuamaan, että "on tärkeämpiäkin asioita kuin riittävät yöunet."

Se tuntui vittuilulta. Olin juuri herännyt Watsonin kitinään läpi yön joka ikinen kerta kun olin nukahtanut/nukahtamassa. En keksinyt koko maailmassa mitään, mikä voisi olla tärkeämpää kuin riittävät yöunet. Tuli tunne, että "voi hyvä ihme kun nuo lapsettomat on ylimielisiä eikä vaan tajua."

Sitten minä tajusin: niin. Onhan minulla Watson.

Makuuhuoneeni jakaa lapsi, joka saa minut välillä menettämään yöuneni siinä määrin, että muutun hirviöksi. Olen esim. useasti tiedustellut melko ikävään sävyyn ja kirosanoilla höystettynä lapseltani, miksi hän ei nuku. Ikinä, pahimpinakaan epätoivon ja väsymyksen hetkinä ei kuitenkaan yhtäkään kertaa ole käynyt edes mielessä, että "olisinpa käyttänyt ehkäisyä".

Koska en toivo niin. Watson on tärkeämpi kuin riittävät yöunet.

Facepäivityksen tehneellä ystävällä ei ole lapsia. En tiedä, miltä se hänestä tuntuu, mutta voi olla, että ei hyvältä. Voi olla, että moni hänen tilanteessaan oleva vapaaehtoisesti vaihtaisi yöunensa siihen pieneen ihmiseen, joka terrorisoi unirauhaa. Niinhän minäkin tein.

Tässä valossa oma ajatukseni siitä, että "nuo lapsettomat ei vain tajua" tuntuu vittuilulta. Jos kyseinen kaveri sattuisi joskus lukemaan tämän: pyydän anteeksi. Olit oikeassa. Jotkut asiat ovat tärkeämpiä kuin riittävät yöunet.

5 kommenttia:

  1. Niin, ainahan voi ajatella, että voisi olla niin tai näin ja pitää olla kiitollinen ja onnellinen mitä on, eikä itkeä mitä ei ole jne. Mutta totuus kuitenkin on ihan tutkitusti se, että vähäiset unet vaikuttavat ihmisen toimintaan ja psyykkeeseen monin tavoin, oli sitten kuinka kiitollinen lapsestaan tai ei. PISTE! :D

    Eika ku ihan vakavissaan, olen minäkin monesti ajatellut, että on tämä pirpana silti vaan maailman ihanin, vaikkei se annakaan kauheasti nukkua. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo vois kyllä sanoa niin, että lapsettomat tuskin osaavat KUVITELLA millaista on olla oikeasti ilman yöunia, ja me lapselliset tuskin enää olemme sitä mieltä, että ystävän kyläily on tärkeämpi kuin nukkuminen :'D - honestly, tiedän, että jotkut pikkulasten äidit käyvät vapaaehtoisesti esim. bilettämässä, mutta en tajua miksi - kuka hullu uhraa yöunensa?! :D

      Mutta niin, ehkä ihan hyvä välillä muistuttaa itseään siitä, että on meillä jonkinlainen aarre kuitenkin joka päivässä, vaikkei yöunia olekaan. (Just tällä hetkellä rukoilen sydämestäni että mun aarre antaa mun nukkua tänä yönä...)

      Poista
  2. Hah hah, tämä on muuten just niitä asioita, mistä lapsettomille tulee se fiilis, että ei jessus kun noi lapselliset on niin ylimielisiä, kun heillä on mukamas jotenkin oikeampi kuva elämästä. Heillä on sitä perspektiiviä niinku :D Ei saa sanoa mitään, kun aina joku pienen lapsen vanhempi tietää paremmin, kun ei me voida itsekkäinä omaan napaan tuijottajina ymmärtää.

    Kuten aina, konteksti ratkaisee. Myös sen, milloin riittävät yöunet ovat maailman tärkein asia ja milloin taas eivät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä muistan hyvin ton tunteen niiltä ajoilta, kun ei ollut vielä lasta. Tuntui että hey, te lastenne kanssa elätte yhdenlaista elämää ja minä elän toisenlaista - eikä se minun elämäntilanteeni ole mitenkään toisarvoinen siihen teidän elämäntilanteeseenne verrattuna, vaikka välillä annatte niin ymmärtää!

      Yöunikeskustelussa ongelmat varmaan aiheutuvat siitä, jos toinen osapuoli (se lapsellinen) on keskellä pahinta väsymystä, ja joku tulee tarinoimaan siitä, miten nukkuminen on toissijaista. :'D Koska kuten ylläolevasta tekstistänikin voinee päätellä, väsymys tekee fiksuistakin ihmisistä ihan kamalia. Kannattaa varmaan vain jättää pussisilmä-äidit rauhaan siksi aikaa, että saavat vähän levättyä, ja käydä yleistä keskustelua esim. siitä että itsepähän ovat tilanteensa valinneet, joskus muulloin... ;)

      Poista
  3. Nii ja hei pakko vielä lisätä, että minulla on kyllä LAPSETTOMIA ystäviä, jotka kärsivät myös unettomuudesta ja pystyn jakamaan nämä tunnelmat heidän kanssa paljon paremmin kuin esim. lapsellisen hyvin nukkuvan toverin kanssa. Eli sinällään nämä eivät minusta välttis liity toisiinsa mitenkään. Vaikkakin toki lapsiperheissä unettomat yöt ovat varmasti yleisempiä ja syy unettomuuteen on eri kuin lapsettomilla.

    Voi voi. Kunpa kaikki saisivat nukkua just sen verran, että olis hyvät unet! :)

    VastaaPoista