keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Pikku Square leipoo

- eli miksi en pidä ruokablogia



Tuossa taannoin kirkkokahveilla oli tarjolla kerrankin itsetehtyjä, gluteenittomia (itse asiassa kokonaan viljattomia), maidottomia pikkuleipiä.

"Ne oli tosi helppo tehdä!" tekijä kertoi. "En ole ikinä leiponut mitään gluteenitonta! Laitoin vain manteli- ja kookosjauhoa, sokeria, kanelia ja vettä sekaisin ja pyörittelin palloiksi. Aluksi meinasi tulla liian kuivia, mutta sitten onnistui hyvin."


Päätin siis kokeilla. Mantelijauhoa ei ollut, mutta mantelijauhetta kyllä, joten päätin laittaa enemmän kookosjauhoa ja vähän mantelijauhetta sekaan. Sokerin korvasin kookossokerilla, maistaen sopivan makeusasteen. Koska alkuperäisten tekijä oli kokenut kuivuusongelmaa, laitoin mielestäni ainakin tarpeeksi vettä, ja sekaan vielä kookosöljyä.

Tulos: kaamean kuivaa jauhoista mössöä. Watson kyllä halusi toisenkin - pyysi "leipää".


No, olin siinä valmistumista odotellessani selaillut Kiitos Hyvää -reseptikirjaa. Sen herkuista intoutuneena päätin, etten heitä pilalle menneita pyöryköitäni noin vain pois, vaan yritän hyötykäyttää ne.

Tuumasta toimeen. Mössäsin pallot uudestaan sekaisin. Laitoin sekaan saman verran vettä kuin olin jo alussa laittanut, ja lisäksi vielä kookosöljyä. Tein tästä mössöstä pohjan vuokaan. Sitten valmistin toisessa kulhossa raakasuklaata, ihan sitä perushelpointa sellaista. Kaadoin sen vuokaan levitetyn mössöpohjan päälle, ja murskasin vielä vadelmia pinnalle. Työnsin komeuden jääkaappiin jäähtymään.

Sitten mieleen hiipi epäilys: niin tuota, se pohja olisi varmaan kannattanut paistaa ensin (uudelleen), koska siihen oli lisätty nestettä. Lisäksi suklaasta olisi varmaan tullut tasaisemmin makeutettua, jos hunaja jota käytin olisi ollut juoksevaa eikä epämääräistä puoliksi kiinteää.


Tulos? Pohja oli epämääräistä vetistä mössöä, joka ei maistunut miltään. Raakasuklaa oli kuten pelkäsinkin makeutunut toisista kohdista toisia enemmän. Ei ehkä yllätys... mutta silti olin pettynyt! Miten tää VOI mennä NÄIN pieleen?! Pikkuleipien piti olla sikahelpot, ja kun ne olivatkin liian kuivia, miten niistä voi tulla vetisiä ja MAUTTOMIA?! Raakasuklaata olen tehnyt ennenkin, onko se tosiaan noin helppo pilata? MITÄ TAPAHTUI?! Ja ennen kaikkea: mitä teen tuolle epämääräiselle kakulleni?!

Kaveri sanoi: "Syötä Watsonille." Jep, se nimittäin tykkää siitä.


Ei, tästä ei koskaan tule reseptiblogia.

2 kommenttia:

  1. Heh, minusta ihmisten pitäisi kirjoittaa enemmän asioista, joissa he eivät ole erityisen hyviä. Pitääkö kaiken aina olla niin täydellistä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :D Olen samaa mieltä. Välillä olen raivarin partaalla kuin kaikki blogit ovat täynnä kuvia jostain "todella helpoista" leivoksista joiden valmistamisessa on vain kolme eri vaihetta ja ainesosissa jotain kuten "xantaani" tai "erytritoli" ... Ja kuvassa toki vielä joku coctail-sateenvarjo törkättynä jokaiseen leivokseen, tai lautasen reunalla mintunlehtiä ja tasaisen symmetrisesti halkaistuja mansikoita.

      In other news, oltuaan yön jääkaapissa tuo suklaakakku olikin ihan hyvää :D

      Poista